Siirin hakeminen viivästyi parilla päivällä, koska jäimme Budapestiin jumiin tuhkapilven vuoksi. Pääsimme perille Unkariin illalla ja seuraavana päivänä alkoi korviin kantautua uutisia jostain tuhkapilvestä. Meitä se ei kuitenkaan viivyttänyt hirveästi; keskiviikkona päivällä piti lähteä kotiin ja loppujen lopuksi pääsimme kotiin torstai iltana. Oli kuitenkin jo niin myöhä, kun pääsimme Suomeen, että jouduimme ajamaan ensin kotiin ja seuraavana päivänä pääsimme vihdoin ja viimein hakemaan pienen koiran kotiin.
Siiri oli jo pienenä niin vilkas ja liikkuvainen, että siitä oli vaikea saada tarkkoja kuvia. Ja kuten sanoin, vauhti ei ole ainakaan hidastunut mihinkään, päinvastoin.
Autoon piti varustautua ikävillä turvavyövaljailla, koska turvallisuudesta täytyy pitää huoli.
 |
| Turvavyövaljaat löytyivät Budapestin lentokentän läheltä |
 |
| Uudessa kodissa oli aluksi jännittävää, mutta ruoka maistui siitä huolimatta |
 |
| Unikin maistui uudessa kodissa |
|
|
Kovin montaa päivää Siirillä ei mennyt, että se tottui minuun ja Markoon sekä uuteen kotiin. Ensimmäinen päivä oli rankka, koska siihen sisältyi pari vierasta ihmistä ja vajaa kahden tunnin automatka. Seuraavana päivänä energiaa riittikin sitten vaikka muille jakaa:
 |
| Häntä on nykyään jäänyt aika vähälle huomiolle |
Tässä kuvassa Siiri näyttää varsinaiselta pikku riiviöltä, ja sitä se on paikka paikoin onnistunut olemaankin. Nyttemmin kaiken järsiminen on onneksi jäänyt vähemmälle ja ihan kaikkea näkemäändä ei tarvitse syödä. Täytyy koputtaa puuta, jotta homma myös pysyisi näin.
 |
| Riiviö |
 |
| Tikkua voi syödä selälläänkin |
 |
| Tai jotenkin muuten vaan solmussa |
Nopeasti Siiri rentoutui, koska nukkumis asennoksi tuli nopeasti selinmakuu :)
 |
| Välillä uni iski kesken leikinkin |